Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

  • Yleistä
  • Tutkimukset
  • Yhteystiedot

 

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede tutkii ihmisen kehon elintoimintoja ja niiden häiriöitä. Kliinisessä fysiologiassa tutkitaan keuhkojen ja sydämen sekä ruokatorven toimintaa erilaisten mittausten avulla, joko lyhytaikaisena tutkimuksena tai pitkäaikaisrekisteröinteinä.

Isotooppilääketieteessä tutkitaan elimistön toimintaa radioaktiivisten isotooppien avulla. Lisäksi radioaktiivisia isotooppeja käytetään sairauksien, kuten kilpirauhassyövän hoidossa.

 

 

 

 

 

 

 

​Kliinisen Fysiologian tutkimukset

 

Kliinisen fysiologian tutkimuksissa mitataan erilaisia elintoimintoja. Tavallisin tutkimus on EKG-rekisteröinti eli sydänfilmi. Keuhkojen toimintaa voidaan mitata erilaisten mittausten avulla. Sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa mitataan erilaisten rasituskokeiden avulla. Osastolla tehdään myös sydämen ja kaulasuonen ultraäänitutkimuksia.

Osa tutkimuksista tehdään potilaan kotona pienen, mukana kannettavan mittauslaitteen avulla. Näitä mittauksia ovat esimerkiksi EKG:n eli sydänfilmin vuorokausirekisteröinti ja ruokatorven happamuuden vuorokausirekisteröinti. Mittauslaite asennetaan KLF-yksikössä ja tutkimus kestää tavallisesti yhden vuorokauden.

Vaatiiko tutkimus lääkityksen muuttamista?

Useissa tutkimuksissa lääketauko on tarpeellinen. Asiasta annetaan aina kirjalliset ohjeet erikseen.

Sattuuko tutkimus?

Tavallisesti tutkimukset ovat kivuttomia. Ruokatorven toiminnan tutkimuksissa tutkimuskatetrin laittaminen nenän kautta ruokatorveen voi tuntua lievästi epämiellyttävältä.

Tutkimusvastaus

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri antaa tutkimuksesta lausunnon. Lausunto lähetetään potilaan hoitavalle lääkärille. Potilas saa vastauksen hoitavalta lääkäriltään.

Isotooppitutkimukset

Isotooppitutkimuksessa potilaalle annetaan lievästi radioaktiivinen lääkeaine tavallisesti kyynärtaipeen laskimoon. Tutkimusaine hakeutuu tutkittavaan kohteeseen, esimerkiksi luustoon. Tutkimuksissa käytettävä radioaktiivisen aineen määrä on pieni. Useimmat tutkimusaineet häviävät elimistöstä vuorokauden kuluessa. Tutkimuksesta saatava säteilyannos on verrattavissa röntgenkuvauksessa saatavaan annokseen. Tutkimusaineet eivät aiheuta sivuvaikutuksia.

Miten tutkimus tapahtuu?


Tutkimusaineen etenemistä elimistössä seurataan gammakamera-nimisen tutkimuslaitteen avulla. Gammakamera havaitsee tutkimusaineen lähettämän säteilyn, laite itse ei säteile lainkaan.
Tutkimuksen aikana potilas makaa liikkumatta kuvauspöydällä. Joissakin tutkimuksissa potilas istuu kameran edessä. Tutkimusta varten ei tarvitse riisuutua.

Kauanko tutkimus kestää?


Yhden kuvauksen kesto vaihtelee parista minuutista noin puoleen tuntiin, ja joissakin tutkimuksissa tehdään useampia kuvauksia. 
Joissakin tutkimuksissa tutkimusaineen ja kuvauksen välillä on tauko. Tauon aikana voi halutessaan poistua isotooppilaboratoriosta. Potilaalle annetaan aina tarkat ohjeet tutkimuksen vaiheista.

Entä jos kehossa on metalliesineitä?


Kehon sisällä olevat metallit tai lääketieteelliset laitteet (esimerkiksi sydämentahdistin) eivät haittaa tutkimusta eikä tutkimuksesta ole niille mitään haittaa. Kuvausalueella olevat metalliesineet (esimerkiksi suuret vyönsoljet, kaulakorut ja kaarituelliset rintaliivit) pyydämme kuitenkin riisumaan.

Vaatiiko tutkimus lääkityksen muuttamista?


Useimpia isotooppitutkimuksia varten ei tarvitse muuttaa säännöllistä lääkitystä. Mikäli lääketauko on tarpeellinen, asiasta annetaan aina ohjeet erikseen.

Raskaus?

Isotooppitutkimusta ei yleensä tehdä odottavalle äidille. Isotooppitutkimuksiin tulevan naispotilaan on erittäin tärkeää kertoa pienikin epäily mahdollisesta raskaudesta ennen tutkimusaineen antamista.

Vauvan imettäminen?

Tutkimusaine voi erittyä äidinmaitoon ja tutkimuksen jälkeen voi joutua pitämään imetystauon. Imetystauosta annetaan aina yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet. On erittäin tärkeää kertoa imettämisestä ennen tutkimusaineen antamista.

Sattuuko tutkimus?


Tutkimusaine annetaan kyynärtaipeen laskimoon. Tämä vastaa verinäytteen ottamista. Muuten tutkimus on kivuton. Tutkimusaineesta ei myöskään tule mitään tuntemuksia. Aine ei väsytä eikä estä ajamasta autoa.

Tutkimusvastaus


Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri antaa tutkimuksesta lausunnon. Lausunto lähetetään potilaan hoitavalle lääkärille. Potilas saa vastauksen hoitavalta lääkäriltään.

Erityistoimet tutkimuksen jälkeen


Tutkimuksen jälkeen ainetta on vielä pieni määrä elimistössä. Sen vuoksi potilaita neuvotaan välttämään pitkäaikaista oleskelua lasten tai raskaana olevien naisten läheisyydessä tutkimusta seuraavan vuorokauden aikana. 
Joissakin tutkimuksissa ja erityisesti isotooppihoitojen yhteydessä varoaika on pidempi. Tästä annetaan aina tarkat kirjalliset ohjeet.
 Tutkimuksen jälkeen voi syödä ja juoda normaalisti. Tutkimuksen jälkeen on hyvä juoda tavallista enemmän ja käydä normaalia useammin WC:ssä.

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yhteystiedot

  
  
  
  
http://uusi.satadiag.fi/SiteCollectionImages/Virpi1.jpgTunninen Virpivastuualuejohtaja, ylifyysikko044 707 7366
Narko Katjaapulaisosastonhoitaja044 707 7362
http://www.satadiag.fi/SiteCollectionImages/Tiina1.jpgHautamäki Tiinaosastonhoitaja044 707 7360

Käyntiosoite
Satakunnan keskussairaala
A​-rakennus, 0. kerros​


Päivitetty: 22.8.2016 13:01

Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos SataDiag

Sairaalantie 3, 28500 Pori
Vaihde: 02 627 71, Fax: 02 627 7204,
sähköposti: liikelaitos@satadiag.fi

Satakunnan sairaanhoitopiirin ky

  • Laskutustiedot


  • y-tunnus 0825915-6